17.8.2026
Instrumentarium testasi suomalaisten ajonäön – lähes joka kuudes kuski näki huonosti tai tyydyttävästi
30.9.2026
Instrumentarium teki kolmipäiväisen kenttätutkimuksen (N=245) suomalaiskuskien ajonäöstä. Heikosti tai tyydyttävästi näki 15 % kuljettajista. Eniten haasteita oli yli 60-vuotiailla, joista peräti 36 %:lla oli heikko tai tyydyttävä ajonäkö. ”Huono ajonäkö vaikeuttaa havaitsemista ja hidastaa reagointia”, Instrumentariumin optometristi Ritva Kahlos summaa.
Pimeä vuodenaika ja liukkaat kelit ovat jälleen käsillä, mikä asettaa autoilijoiden näkökyvyn kovaan testiin.
Instrumentariumin optometristit tutkivat kauppakeskusten näkökatsastuspisteillä, missä kunnossa suomalaiskuskien ajonäkö on. Tulos oli kaksijakoinen: erinomaisesti näkeviä oli paljon, mutta samalla kuudesosalla ihmisistä oli testissä suuria haasteita.
”Osalle huono tulos tuli täytenä yllätyksenä. Osa taas tiedosti tilanteen, muttei ole tehnyt asialle mitään”, näkökatsastuksia tehnyt Kahlos kertoo.
”Heikko tai tyydyttävä ajonäkö vaikeuttaa merkittävästi liikenteen yksityiskohtien havaitsemista ja hidastaa reagointia.”
Ajonäkö koostuu näöntarkkuudesta, kontrastinäöstä ja näkökentän laajuudesta. Myös hämäränäkö ja silmien sopeutuminen valaistuksen vaihteluun ovat tärkeitä ominaisuuksia etenkin pimeään vuodenaikaan.
Yli 60-vuotialla eniten haasteita
Ikä näkyi selvästi näkökatsastuksen tuloksissa. Kun lähes kaikki nuoret aikuiset näkivät erinomaisesti, yli 60-vuotiaista peräti kolmasosalla oli heikko tai tyydyttävä ajonäkö.
”Iso joukko eläkeikäisiä näkee ratissa huonosti. Läheisten olisi tärkeää kannustaa näitä ihmisiä tarttumaan asiaan ja menemään optikolle.”
”Moni ohikulkija sanoi meille, ettei uskalla tulla testiin, koska tietää jo etukäteen tuloksen olevan huono. Jos kaikkien ohikulkijoiden olisi täytynyt käydä testissä, heikosti tai tyydyttävästi näkevien osuus olisi voinut olla vielä korkeampi.”
Mistä merkeistä huomaa heikentyneen ajonäön?
Instrumentariumin näkökatsastuksen perusteella ihmisillä on pääosin realistinen käsitys omasta ajonäöstä. Näkö heikkenee kuitenkin usein hitaasti, joten muutosta saattaa olla vaikea huomata. Kahlos kertoo selkeimmät hälytysmerkit, milloin näkökyky on liian huono rattiin.
”Vilahtavatko nopeusrajoitusten kyltit ohi niin, ettet meinaa ehtiä lukemaan niitä? Pitkä välimatka, liikkuva maali ja harmaa vuodenaika ovat tiukka näkötesti.”
Kahlos muistuttaa, että hyvä ajonäkö on muutakin kuin tarkka kaukonäkö.
”Jos joutuu pimenevissä illoissa hirveästi tsemppaamaan nähdäkseen jalankulkijat ja muut yksityiskohdat, ongelmana voi olla kontrastinäkö.”
”Yksi haaste on häikäistyminen vastaan tulevien autojen valoista. Jos häikäistyy entistä helpommin ja palautuu häikäistymisestä hitaasti, syy saattaa olla alkava silmäsairaus.”
Mitä heikentyneelle ajonäölle voi tehdä?
Paras keino pitää ajonäkö kunnossa on käydä säännöllisesti optikolla tarkistuttamassa näkö ja käyttää päivitettyjä silmälaseja.
”Viimeistään nelikymppisenä, kun todennäköisyys ikänäölle kasvaa, kannattaa ottaa ensimmäinen tilanteen tarkistus. Sen jälkeen tarkistuksia olisi hyvä tehdä 1–2 vuoden välein.”
Optikon tutkimuksissa saatetaan löytää myös viitteitä alkavista silmäsairauksista, jotka vaikuttavat ajonäköön. Tällaisia ovat etenkin kaihi, silmänpohjan ikärappeuma ja glaukooma. Löydösten perusteella asiakas voidaan ohjata silmälääkärin jatkotutkimuksiin. Myös suomalaisilla yleinen kuivasilmäisyys voi heikentää ajonäköä.
Onko sinulla tarve tarkistuttaa ajonäkösi? Varaa aika näöntutkimukseen täältä.
Instrumentariumin näkökatsastus
Instrumentariumin näkökatsastukset toteutettiin Helsingin Eastonin, Raision Myllyn ja Lempäälän IdeaParkin parkkipaikoille rakennetuilla katsastuspisteillä 17.–19.9. Ilmaisissa testeissä kävi kolmen päivän aikana 245 ihmistä, joista 52 % oli naisia ja 48 % miehiä. He olivat iältään 16–84-vuotiaita ja edustivat tasaisesti eri ikäryhmiä. Tutkituista 99 %:lla oli ajokortti. Testissä osallistujat istuivat autossa ja katsoivat kolmen metrin päässä auton edessä olevaa näyttöä, jolla mitattiin näöntarkkuutta ja kontrastinäköä. Testin toteuttivat optometristit. Kenttäolosuhteissa tehdyn testin tulokset eivät välttämättä vastaa näöntutkimushuoneessa saatavia tuloksia. Ajonäön arviointiin kuuluu myös näkökentän tutkiminen, jota tässä näkökatsastuksessa ei tehty.
_____
Keskeisimmät tulokset
Kokonaisarvio ajonäöstä:
Erinomainen: 66 %
Hyvä: 19 %
Tyydyttävä: 9 %
Heikko: 6 %
Tyydyttävä tai heikko ajonäkö ikäryhmittäin:
16–29: 0 %
30–39: 3 %
40–49: 3 %
50–59: 9 %
60–69: 32 %
70–79: 42 %
80+: 33 %
_____
Lisätietoa
Ritva Kahlos
Optometristi
ritva.kahlos@instru.fi
040 647 4493
Instru Optiikka Oy on optisen alan suunnannäyttäjä Suomessa ja Virossa sekä osa kansainvälistä EssilorLuxottica-konsernia. Toimimme Suomessa Instrumentarium-, Nissen-, ja Keops-myymäläbrändeillä sekä Virossa Instrumentarium-brändillä. Myymälöitä on yhteensä Suomessa 235 ja Virossa 29, ja yhteensä Instru Optiikka työllistää noin 1000 henkilöä. Vuonna 2023 Instru Optiikan liikevaihto oli 109,5 milj. euroa. Toimintaamme ohjaa halu toimia markkinoiden johtavana näönhuollon ammattilaisena ja asiakkaiden ykkösvalintana – panostamme palvelun ja tuotteiden laatuun, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä alan uudistamiseen. Kattava myymäläverkostomme, yli 130 vuoden kokemus ja kansainvälinen yhteistyö luovat vakaan pohjan kehityksellemme sekä asiantuntevalle asiakaspalvelulle. EssilorLuxotticaan kuuluvat optisen alan ketjut toimivat yhteensä yli 150 maassa yli 190 000 työntekijän voimin kattaen noin 18 000 myymälän myymäläverkoston. Näe enemmän – ole enemmän! Lue lisää: www.instruoptiikka.fi
Suosituksia sinulle
4.5.2026
Kaihi – ikääntymisen yleinen silmäsairaus
Kaihi on yleinen ikääntymiseen liittyvä silmäsairaus, joka samentaa silmän mykiön ja heikentää näkökykyä. Se on yleisin syy siihen, miksi ikääntyessä ihmisen näkö huononee ja useimmat meistä kokevat tämän jossain vaiheessa elämää.
2.3.2026