Lisääntynyt digitaalisten laitteiden käyttö etätyön ja verkko-opiskelun myötä on lisännyt entisestään huolta laitteiden käytön vaikutuksista näkemiseen ja digitaaliseen näkörasitukseen, joka on ollut jo ennen pandemiaa korkealla tasolla. Tänään vietetään Maailman näköpäivää, minkä kattoteemana on tänä vuonna silmänterveys työpaikoilla.
Digitaalinen näkörasitus ei ole uusi ilmiö, vaan sitä on tutkittu jo yli 20 vuoden ajan. Työskentelyolosuhteiden ja laitteiden muutos erityisesti koronapandemian myötä on kuitenkin lisännyt haasteita esimerkiksi työergonomiaan, riittämättömään tauotukseen sekä valaistusolosuhteisiin liittyen. Noin yhdeksän kymmenestä päätteiden äärellä työskentelevästä kärsii jonkin asteisesta digitaalisesta näkörasituksesta ja näyttöaikojen nopea lisääntyminen on vaikuttanut erityisesti nuoriin aikuisiin.
Digitaalisen näkörasituksen oirekirjo on laaja – oireet jaetaan usein silmän sisäisiin ja ulkoisiin oireisiin. Sisäiset oireet liittyvät enimmäkseen silmän akkommodaatio- eli mukauttamis- ja yhteisnäköhäiriöihin. Ulkoiset oireet liittyvät puolestaan kuivan silmän oireisiin. Uusimpien tutkimusten valossa yleisimpiä oireita ovat päänsärky, kuivat silmät, silmien väsyminen sekä yleinen rasituksen tunne.
”Sisäisiä oireita voivat olla esimerkiksi näön hämärtyminen lähelle katsottaessa tai digilaitteiden käytön jälkeen, vaikeudet tarkentaa etäisyydeltä toiselle, kipu silmien takana ja kahtena näkeminen. Ulkoisiin oireisiin lukeutuvat muun muassa ärtyneet ja polttelevat silmät, silmien vuotaminen, silmien rasitus, väsyneet silmät, herkkyys kirkkaille valoille ja silmien yleinen epämukavuus. Yleisin digitaalisen näkörasituksen oire, eli päänsärky, on usein molempien sekä ulkoisen että sisäisen rasituksen yhteissumma”, kertoo näönhuollon toimialapäällikkö Riikka Torvela Instrumentariumilta.
Keskimääräinen ruutuajan kasvu pandemian myötä on ollut uusimpien kansainvälisten tutkimusten valossa jopa lähes viisi tuntia nostaen keskimääräisen päivittäisen kokonaisruutuajan jopa yli 11 tuntiin. Tutkitusti jo kahden tunnin yhtäjaksoinen ruutuaika lisää digitaalisen näkörasituksen oireita merkittävästi, joten massiivisten ruutuaikojen aiheuttama riski digitaalisen näkörasituksen lisääntymiselle on syytä ottaa vakavasti.
”Kun työpaikalla paikan päällä vietettiin aiemmin enemmän aikaa, kokoukset pidettiin neuvotteluhuoneissa, ihmisten kanssa juteltiin toimistolla ja käytiin yhdessä lounaalla, silmät saivat luontaisesti tarvitsemaansa lepoa kauas katsottaessa. Kaikki varmasti tunnistavat tilanteen, jossa lounasseuraa ei etätoimistolla ole, joten ruokaillessa käännytään katsomaan puhelinta. Silmien tarvitsema lepotauko jää toteutumatta ja katse kohdennetaan vielä normaalia työskentelyetäisyyttä lähemmäs, jolloin silmät joutuvat työskentelemään entistä ahkerammin”, Torvela jatkaa.
Päätettä katsottaessa silmien räpyttelytiheys yleensä luontaisesti laskee, mikä lisää silmien kuivumista. Silmiä voi räpytellä välillä voimakkaasti yhteen puristaen, jolloin luomissa olevat rauhaset pumppaavat kyynelfilmille tarpeellista öljyä suojaamaan silmän pintaa ja estämään kyynelnesteen haitumista. Tauotusten osalta on hyvä ottaa aktiivisesti käyttöön 20-20-20 sääntö eli katsoa 20 minuutin välein, 20 sekunnin ajan vähintään 20 jalan (n. kuusi metriä) etäisyyteen. Lisäksi ruudun olisi hyvä olla vähintään käsimitan päässä silmistä ja sijoitettuna hieman alaviistoon.
Ajanmukainen näönkorjaus on tärkeässä roolissa päätetyötä tehdessä, joten näkö tulisi tarkastuttaa säännöllisesti. Jos merkittävä osa työpäivästä kuluu päätteiden ääressä tai aikaa tulee vietettyä muutoin runsaasti digitaalisten laitteiden parissa, kannattaa optikolle mainita asiasta. Oikeanlainen näönkorjaus voi helpottaa työskentelyä ja silmien jaksamista merkittävästi.
Uusimmat tutkimustulokset antavat hälyttävän merkin siitä, kuinka digitalisaation uusi aikakausi voi johtaa oireyhtymän voimakkaaseen pahenemiseen tai jopa kroonistumiseen erityisesti nuorten aikuisten, opiskelijoiden sekä etätyöntekijöiden keskuudessa, mikäli kokonaisruutuaika pysyy yhtä suurena eikä riittävistä tauoista, oikeanlaisesta näönkorjauksesta tai työergonomiasta pidetä tarpeeksi hyvää huolta.
Lisätietoja:
Veera Aalto, viestintäpäällikkö, Instru Optiikka
viestinta@instru.fi, 040 742 7379
Lähteet:
Torvela, R. (2022), Digital Eye Strain in the New Era of Digitalization after the Outbreak of COVID-19: Scoping Review, https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100420834
Instru Optiikka Oy on optisen alan suunnannäyttäjä Suomessa ja Virossa sekä osa kansainvälistä EssilorLuxottica-konsernia. Toimimme Suomessa Instrumentarium-, Nissen-, ja Keops-myymäläbrändeillä sekä Virossa Instrumentarium-brändillä. Myymälöitä on yhteensä Suomessa 235 ja Virossa 29, ja yhteensä Instru Optiikka työllistää noin 1000 henkilöä. Vuonna 2023 Instru Optiikan liikevaihto oli 109,5 milj. euroa. Toimintaamme ohjaa halu toimia markkinoiden johtavana näönhuollon ammattilaisena ja asiakkaiden ykkösvalintana – panostamme palvelun ja tuotteiden laatuun, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä alan uudistamiseen. Kattava myymäläverkostomme, yli 130 vuoden kokemus ja kansainvälinen yhteistyö luovat vakaan pohjan kehityksellemme sekä asiantuntevalle asiakaspalvelulle. EssilorLuxotticaan kuuluvat optisen alan ketjut toimivat yhteensä yli 150 maassa yli 190 000 työntekijän voimin kattaen noin 18 000 myymälän myymäläverkoston. Näe enemmän – ole enemmän! Lue lisää: www.instruoptiikka.fi