Kun valoa on vähän, näöntarkkuus ja kontrastiherkkyys heikkenevät. Silmä myös tottuu hitaasti hämärään. Kun auto tulee pimeällä maantiellä vastaan ja kuljettaja häikäistyy, voi palautumisaika huonoimmillaan olla kymmeniä minuutteja.

Ajetaan vain aamuisin

Hämäränäöstä puhuttaessa viitataan usein aikaan, joka silmällä menee mukautua vähentyneeseen valon määrään. Myös häikäistymisessä on kyse silmän sopeutumisesta erilaisiin valaistustilanteisiin. Silmät tottuvat nopeasti siirryttäessä hämärästä valoisaan, mutta toisinpäin prosessi on hitaampi.

Vähäisessä valossa näöntarkkuus heikkenee kaikilla. Se, miten nopeasti silmä adaptoituu valaistuksen muutoksiin, on yksilöllistä.

– Joillakin siinä voi mennä yli kymmenenkin minuuttia – paljon ehtii tapahtua siis, kun ajaa vaikka 100km/h. Vaikein paikka on hämärän hetki, eli aika ennen varsinaista pimeää, kertoo Instrumentariumin johtava optikko Matti Tyynilä.

Syystalvella hämärä aika kestää Suomessa noin tunnin.

Hämärä hidastaa

Häiritsevästi alentunut hämäränäkö ilmenee usein haluttomuutena ajaa ilta-aikaan. Ammattilaisille ilmiö on tuttu.

– On ihmisiä, jotka eivät halua ajaa pimeällä ollenkaan, vaikkeivät tarkalleen tiedä miksi. Jollain tasolla he tiedostavat näön heikkenemisen hämärässä, eikä ajaminen enää tunnu hyvältä.

– Ajonäköön on mahdollista vaikuttaa linssiratkaisuilla tiettyyn pisteeseen asti, mutta jos tunne on voimakas, kaikkien kannalta turvallisinta on yksinkertaisesti pyrkiä välttämään hämärässä ajoa, Tyynilä opastaa.

Vastaantulevan valoista häikäistyminen ja heijastukset tuulilasissa ja silmälasien linsseissä pidentävät reaktioaikoja. Joillain ihmisillä näkö muuttuu hämärässä likitaitteisempaan suuntaan.

– Kun valo vähenee, pupilli laajenee, eli silmä yrittää imeä itseensä enemmän valoa. Samalla taittovirhe voi muuttua oleellisestikin, kun alue, josta valo taittuu silmään, on isompi. Likitaitteinen voi hyötyä voimakkaammista laseista hämärässä ajaessaan.

Eniten erillisiä laseja hämärässä ajamiseen tehdään ammattiautoilijoille.

– Päivällä linssien vahvuus voi olla esimerkiksi -2.0 ja ilta- ja yöajoa varten -2.25 tai -2.5, Tyynilä kuvailee.

Hän muistuttaa, ettei asiaa tule aina edes huomioineeksi.

– Muutokset näössä tapahtuvat usein pidemmän ajan kuluessa, emmekä huomaa pienten yksityiskohtien vähittäistä katoamista.

Tilanteen mukaan

Jos illan hämärtyessä huomaa siristelevänsä tai pimeällä ajo muutoin muuttuu hankalaksi, voi syy olla näössä.

Vaikka näkökyky olisi heikentynyt, erillisiä ajolaseja ei tavallisesti tarvita, kunhan yleiskäytössä olevat silmälasit tai piilolinssit ovat ajan tasalla. Myös kontrastien erottelukykyyn on tarvittaessa mahdollista vaikuttaa linsseillä.

– Laseissa kannattaa aina olla heijastamaton pinnoite, jotta vastaantulevien ajovalot tai katuvalot eivät heijastele häiritsevästi silmälasien linsseistä. Tämä on tärkeää etenkin pimeällä ajaessa, Tyynilä muistuttaa.

Lisätietoja: http://www.instru.fi