Viimeistään marraskuu tuo tullessaan pimeät illat, sateen, sumun, loskan ja liukkaat kelit. Juuri silloin moni huomaa, miten tärkeää hyvä näkö on liikenteessä.

Tutkimusten mukaan lähes puolet suomalaisista kokee näkevänsä huonosti hämärässä, ja osa jopa välttelee ajamista pimeällä ja huonolla säällä. Erityisen hankalana pidetään loppusyksyä, jolloin on sekä pimeää että liukasta. Talvella taas haasteita aiheuttavat pimeyden lisäksi, pöllyävä lumi ja tasaisen valkea maisema.

Mikä on hämäränäkö?

Hämäränäkö tarkoittaa kykyä erottaa yksityiskohtia ja liikkua heikossa valaistuksessa. Se koostuu kahdesta tärkeästä tekijästä.

Kontrastinäkö eli silmän kyky erottaa eri sävyjä toisistaan vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin hahmotamme esimerkiksi jalankulkijan tummissa vaatteissa, tien ylittävän eläimen tai ihan vain tien reunan.

Sopeutumiskyky eli silmän kyky tottua valaistusolosuhteiden muutokseen on myös huomionarvoinen asia. Silmä sopeutuu nopeammin pimeästä kirkkaaseen siirryttäessä kuin toisin päin. Siksi kirkkaasta valosta täysin pimeään siirryttäessä saattaa mennä jopa kolme varttia ennen kuin näkö on palautunut.

Miksi hämäränäkö heikkenee?

Hämäränäön ongelmat voivat näkyä monella tavalla: lisääntyneenä häikäisynä, vaikeutena erottaa kontrasteja tai epävarmuutena pimeässä ajossa. Syitä on monia:

• Ikääntyminen: Hämäränäkö heikkenee luonnostaan iän myötä. Yksi selitys on silmän lasiaisnesteen tai silmän oman linssin eli mykiön samentuminen, jolloin valo ei pääse yhtä hyvin verkkokalvolle.
• Taittovirheet: Pienikin muutos voimakkuuksissa voi vaikuttaa hämäränäköön.
• Silmäsairaudet: Kaihi, silmänpohjan ikärappeuma, glaukooma ja diabeettinen retinopatia voivat kaikki heikentää hämäränäköä.
• Ravitsemukselliset puutteet: Esimerkiksi A-vitamiinin vähyys voi haitata silmän valoherkkyyttä.
• Kuivasilmäisyys: Hämäränäköön voi vaikuttaa niinkin yksinkertainen asia, kuin silmien kuivuus.

Hoitokeinoja ja apua

Koska syitä on monia, myös ratkaisut vaihtelevat:

• Silmälasit ja piilolinssit: Taittovirheet voidaan korjata oikeilla voimakkuuksilla.
• Ajolasit: Erikoislinssit vähentävät häikäisyä ja parantavat kontrastia, mikä helpottaa erityisesti pimeässä ajamista.
• Silmäsairauksien hoito: Esimerkiksi kaihileikkaus voi palauttaa hämäränäköä. Muiden sairauksien kohdalla tavoitteena on hallita tilannetta ja hidastaa etenemistä.
• Ravitsemuksellinen tuki: Monipuolinen ruokavalio ja tarvittaessa A-vitamiinin saannin varmistaminen tukevat silmien toimintaa.
• Kuivasilmäisyyden hoito: Kosteuttavat tipat ja ammattilaisen ohjeet helpottavat oireita.
• Urheilulasit: Pimeässä harrastaville on tarjolla lajiin sopivia linssejä esimerkiksi pyöräilyyn, juoksuun ja hiihtoon.

Vinkit parempaan näkemiseen marraskuun keleissä

Tärkeintä on käydä säännöllisesti näöntarkastuksessa, sillä pienikin korjaus voi helpottaa pimeässä ajamista. Jos tarkastuksesta on aikaa ja huomaat näön heikentyneen merkittävästi hämärässä, varaa aika optikolle.

Huolehdi lisäksi silmälasien ja auton lasien puhtaudesta, tarkista myös ajovalojen toimivuus ja pyyhkijöiden kunto. Ja ennen kaikkea – säädä ajonopeus ja turvaväli keliolosuhteiden mukaan.

Lisätietoja:
Elena Pallaskivi, viestintäpäällikkö, Instru Optiikka
viestinta@instru.fi, 040 7771445

Silmäys 2025 kokosi jälleen yhteen optisen alan myynnin ammattilaiset ympäri Suomen – tällä kertaa tapahtumapaikkana oli Helsingin Pörssitalo. Päivä oli täynnä energiaa, kohtaamisia ja uusia ajatuksia, kun yli 250 Instru Optiikan asiantuntijaa kokoontui yhteisen teeman äärelle.

Tapahtuma järjestettiin lauantaina 1.11. henkeäsalpaavassa Lars Sonckin suunnittelemassa Pörssitalossa. Päivä tarjosi monipuolisen kattauksen asiaa, inspiroivia puheenvuoroja ja käytännön vinkkejä arjen työhön. Juontajana nähtiin energinen äänivirtuoosi Rudi Rok, joka johdatti yleisön päivän ohjelmaan ja piti tunnelman katossa läpi päivän.

Silmäyksen lavalla kuultiin tänä vuonna muun muassa toimitusjohtaja Pasi Anttilan ja myyntijohtaja Henrik Brandtin ajatuksia alan tulevaisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Heidän mukaansa tapahtuman tavoite oli ennen kaikkea inspiroida, vahvistaa osaamista ja itseluottamusta, sekä antaa työkaluja arjen asiakaskohtaamisiin ja omaan jaksamiseen.

Päivä täynnä inspiraatiota ja oivalluksia

”Tänä vuonna tapahtumaan tuotiin uutena aihealueena paljon toivottu tyyliteema. Koska kyseessä on henkilökunnan vapaapäivä, halusimme tehdä sisällöstä erityisen inspiroivan. Kansainvälisen yrityksen etuna on myös se, että meillä on valtavasti upeita brändejä ja kiinnostavia tarinoita”, sanovat tapahtuman tuottajat Sara Markkanen ja Elena Pallaskivi.

Teemaa lähestyttiin niin bränditarinoiden ja trendien näkökulmasta (puhujina omat asiantuntijat Hanna Ojala ja Kari Asikainen) kuin värianalyysinkin näkökulmasta (ulkopuolinen vieras Heidi Hemming-Adaba). Onnekkaat pääsivät myös itse pikavärianalyysiin, mutta kaikki saivat varmasti vinkkejä siihen, miten värianalyysiajattelua voi soveltaa asiakastyössä.

Ohjelmassa ei tietenkään unohdettu näönhuollon asioita. Optometrian kehityspäällikkö Ritva Kahlos puhui näön elinkaaresta ja optometristi Riikka Torvela johdatti kuulijat kehysten istuvuuden saloihin. Kansainvälisiltä kollegoilta saatiin myös hyviä vinkkejä piilolinsseihin liittyen.

Päivän veti yhteen inspiroiva myynnin ja johtamisen ammattilainen, sekä LUT-yliopiston työelämäprofessori Jussi Rissanen. Kun taas hyvinvointivalmentaja Jaana Hautala, muistutti mielen suorituskyvyn ja palautumisen merkityksestä muuttuvassa työelämässä.

Yhteisöllisyyttä ja ylpeyttä omasta työstä

Silmäys on vuosittain järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa Instru Optiikan henkilöstön yhteen oppimaan, jakamaan tietoa ja innostumaan. Tapahtuma järjestettiin jälleen vapaapäivänä, ja osallistujat saapuivat paikalle omalla ajallaan – mikä kertoo vahvasta yhteishengestä ja ylpeydestä omaa työtään kohtaan.

”Upea päivä jälleen takana – aamun ensimmäisistä minuuteista loppuun asti! Ja siltikin olen ihmeissäni ja kiitollinen, että meidän porukka tulee joka vuosi paikalle omalla ajallaan kehittämään itseään! Päivään mahtui kaikkea tyylistä ja designista, näönhuoltoon ja myyntiin. Loistavia puheenvuoroja, puheensorinaa ja halauksia. Huipputiimi = huippupäivä!”, sanoo toimitusjohtaja, Pasi Anttila.

Kiitos osallistujille

Silmäys 2025 osoitti jälleen, että alan vahvuus on ihmisissä – osaavissa ja sitoutuneissa ammattilaisissa, jotka tekevät työtään sydämellä ja asiakasta varten.

Kiitos kaikille osallistujille, yhteistyökumppaneille, puhujille ja järjestäjille unohtumattomasta päivästä! Nähdään jälleen seuraavassa Silmäyksessä, ja ensi vuonna optometristien päivässä – Näkemys 2026!

Lisätietoja:
Elena Pallaskivi, viestintäpäällikkö
viestinta@instru.fi, 0407771445

Maailman näköpäivää (World Sight Day) vietetään 9. lokakuuta 2025. Maailman näköpäivän tarkoitus on muistuttaa näön merkityksestä ja siitä, että silmien hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta joka päivä. Instrumentarium on kuluneen vuoden aikana nostanut esiin useita tutkimuksia ja havaintoja, jotka piirtävät kiinnostavan kuvan suomalaisten tämänhetkisestä silmäterveydestä. Näköhaasteet muuttuvat, mutta ratkaisut löytyvät läheltä.

1. Kuivasilmäisyys ei ole enää vain ikäihmisten vaiva

Perinteisesti kuivasilmäisyys on yhdistetty ikääntymiseen, mutta tutkimuksemme mukaan jopa 67 % 18–24-vuotiaista kärsii kuivista silmistä – yhtä suuri osuus kuin yli 75-vuotiailla. Runsas ruutuaika, kosmetiikan käyttö ja prosessoitu ruokavalio ovat keskeisiä syitä. Kuivasilmäisyydestä on tullut “uusi kansantauti”, joka näkyy jo nuorilla aikuisilla. Lue lisää:  https://tinyurl.com/3a22rt5t

2. Silmälasien käyttäjien pikkuvirheet voivat puolittaa näön

Lähes kaikki silmälasien käyttäjät (97 %) tekevät arkisia virheitä, jotka heikentävät lasien toimivuutta. Esimerkiksi vääränlaiset puhdistustavat, kehysten vääntyminen ja linssien kuluminen voivat aiheuttaa merkittävää näköhävikkiä. Autoilijoilla niin sanottu “triplavirhe” – huonosti istuvat lasit, naarmuuntuneet linssit ja likainen tuulilasi – voi pahimmillaan puolittaa näkökyvyn ja pidentää reaktioaikoja. Lue lisää: https://tinyurl.com/mkk9pmwe

3. Älypuhelin liian lähellä väsyttää silmiä

Tutkimuksemme mukaan 90 % suomalaisista katsoo älypuhelintaan liian läheltä, usein vain 20 sentin päästä. Silmät eivät ole luotuja tarkentamaan niin lyhyelle etäisyydelle pitkiä aikoja. Tuloksena on kuormittuneet silmät, jotka väsyvät, kuivuvat ja altistuvat likinäköisyyden kehittymiselle. Jo pieni muutos – puhelimen siirtäminen noin 40 senttimetrin päähän – auttaa silmiä jaksamaan paremmin. Lue lisää: https://tinyurl.com/2ewfkfxk

4. Ikänäön oireet alkavat aiemmin kuin ennen

Instrumentariumin asiakasdata osoittaa, että 30–39-vuotiaiden moniteholasien hankinta on kasvanut 203 % kymmenessä vuodessa. Siinä missä ensimmäiset monitehot kuuluivat ennen nelikymppisten arkeen, hankkivat niitä nyt yhä useammin kolmekymppiset. Syynä ei ole se, että ikänäkö alkaisi biologisesti aiemmin, vaan arki, joka on täynnä lähinäköä vaativia ruutuja. Lue lisää: https://tinyurl.com/2zsz8s2f

Mitä tämä kaikki kertoo?

Silmien hyvinvointi ei ole vain ikäihmisten asia, vaan se koskettaa jokaista – nuorista aikuisista työikäisiin ja senioreihin. Moni näköhaaste liittyy arjen tottumuksiin, joihin voi itse vaikuttaa: silmälasien oikeanlaiseen käyttöön, puhelimen katseluetäisyyteen ja kuivasilmäisyyden hoitoon.

World Sight Day muistuttaa meitä siitä, että näkö on elämänlaadun kulmakivi. Pienillä muutoksilla arjessa ja asiantuntijan avulla voi huolehtia silmien terveydestä ja varmistaa, että maailma näkyy kirkkaana myös tulevaisuudessa.

Lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina 5.10.2025 vietetään valtakunnallista vanhustenpäivää ja sitä seuraava viikko tunnetaan vanhustenviikkona. Teemapäivä on tärkeä pysähdyksen paikka. Se nostaa esiin ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja kannustaa pohtimaan, miten voimme yhdessä tukea arkea, jossa jokaisella on mahdollisuus elää turvallisesti ja mielekkäästi.

Muutokset, joita ikääntyminen tuo mukanaan, etenevät usein hiljalleen. Siksi niihin on hyvä varautua etukäteen – myös silloin, kun kyse on näkemisestä. Usein läheiset ovat he, jotka huomaavat ensimmäisinä, jos arjessa alkaa näkyä pieniä merkkejä haasteista: esimerkiksi television tai puhelimen äänenvoimakkuus kasvaa, lempiharrastus ei tunnu yhtä sujuvalta tai autoilu pimeällä alkaa hermostuttaa.

Näkö muuttuu vähitellen

Näköön liittyvät muutokset kehittyvät tyypillisesti hitaasti, eikä niitä välttämättä itse huomaa heti. Säännöllinen näöntarkastus 1–2 vuoden välein auttaa pysymään kärryillä siitä, missä kunnossa näkö todella on. Myös kuivasilmäisyys on hyvin yleinen ikääntymisen tuoma haaste, jonka oireet kehittyvät hiljalleen. Nykyisin siihen on onneksi olemassa tehokkaita hoitokeinoja.

“Ikääntymisen myötä silmien valontarve lisääntyy ja kontrastinäkö heikkenee. Moni sopeutuu muutoksiin huomaamattaan, vaikka tarkempi näkö toisi sekä arkeen että liikkumiseen enemmän turvaa”, sanoo Instru Optiikan optometristi Hanna Miettinen.

Ajokyky ja turvallisuus

Vaikka arjessa pärjäisi huonommallakin näöllä, se vaikuttaa suoraan myös ajokykyyn. Ja tätä kautta paitsi omaan, myös muiden turvallisuuteen. Hämärässä ajaminen, häikäisy ja kontrastin erottaminen voivat muuttua vaivihkaa haastavammiksi. Joskus näkö täyttää juuri ja juuri ajokorttivaatimukset ilman laseja, vaikka laseilla näkisi huomattavasti tarkemmin ja saisi enemmän aikaa reagoida liikenteessä.

“Moni kokee näkevänsä riittävän hyvin ilman silmälaseja. Kuitenkin pienikin parannus näöntarkkuudessa tuo turvaa ja pelivaraa liikenteeseen, ja voi ehkäistä vaaratilanteita,” toteaa Miettinen.

Oikeanlaiset linssiratkaisut – kuten kontrastia parantavat pinnoitteet tai ajamiseen suunnitellut linssit – voivat tehdä ajosta miellyttävämpää ja turvallisempaa.

Talous ja ennakoitavuus

Eläkkeelle siirtymisen myötä monen tulotaso laskee ja samalla ikääntyessä arkeen voi tulla muitakin yllätyksiä: sairauksia, muutoksia asumisessa tai uusia lääkekuluja. Siksi myös silmälaseihin liittyvät kustannukset on hyvä miettiä ennakoivasti.

Silmälasisopimus tuo tähän vakautta ja ennakoitavuutta. Asiakkaalle se tarkoittaa selkeää kuukausimaksua, joka kattaa tarkastukset, kuvantamiset, linssivaihdot ja korjauspalvelut ilman yllättäviä laskuja. Sopimuksen myötä voi hankkia useammat lasit eri tarpeisiin – esimerkiksi monitehot arkikäyttöön, lähilasit käsitöihin tai lukemiseen, aurinkolasit tai suojalasit mökkiprojekteihin. Tämä lisää paitsi mukavuutta, myös mahdollistaa aktiivisen ja osallistuvan elämäntavan pitkälle eläkevuosiin.

“Moni yllättyy, kuinka paljon mukavammaksi arki muuttuu, kun eri tilanteisiin on omat lasit. Samalla talous pysyy hallinnassa, kun tietää tarkalleen kuukausittaiset kulut,” Miettinen jatkaa.

Yhteinen vastuu

Vanhustenpäivä ja -viikko muistuttavat siitä, että ikääntyneiden hyvinvointi on yhteinen asia. Näkeminen liittyy siihen olennaisesti – se on portti osallisuuteen, harrastuksiin, liikkumiseen ja sosiaalisiin suhteisiin.

“Väestömme ikääntyy ja vastaanotollemme tulee entistä enemmän ikääntyviä ihmisiä. On tärkeää, että kohtaamme ikääntyvän asiakkaan kokonaisuutena, emme vain näön näkökulmasta. Rauhallinen tutkimus ja aito kuunteleminen tuovat turvaa ja vahvistavat luottamusta. Näin syntyy pitkäaikaisia asiakassuhteita ja samalla vahvistamme yhteisön hyvinvointia,” Hanna Miettinen tiivistää.

Ikääntymisestä puhuminen voi joillekin olla herkkä aihe. Moni pelkää sairauksia tai vaivoja, joihin ei itse voi vaikuttaa. Myös normaalit muutokset ulkonäössä ja toimintakyvyssä voivat tuntua raskailta, ja lisäksi yhteiskunnan digitaaliset vaatimukset saattavat aiheuttaa epävarmuutta. On täysin inhimillistä, ettei omat taidot enää aina riitä – eikä niin tarvitsekaan olla.

Miettinen muistuttaa: “Ikääntyvän ihmisen arvo ei vähene iän myötä. Ikääntyminen on asia, joka koskettaa meitä kaikkia ja siksi on tärkeää ymmärtää ikääntyvien tilannetta ja olla tarvittaessa tukena. On tärkeää pystyä hyväksymään itsensä ja arvostamaan niitä elämänkokemuksia, joita vuosien varrella on kertynyt. Usein myös vertaistuki auttaa jaksamaan ja antaa voimaa hyväksyä muutokset osana elämää.”

Näkemisestä huolehtiminen on yksi konkreettinen keino vahvistaa hallinnan tunnetta ja arjen sujuvuutta. Kun näön perusta on kunnossa, jää enemmän tilaa nauttia elämästä ja sen merkityksellisistä hetkistä yhdessä muiden kanssa ja vielä pitkään eläkeiän jälkeenkin.

Instrumentariumin ja Terveystalon yhteistyö silmänterveyden kokonaisvaltaisissa palveluissa on käynnistynyt Turun alueella. Asiakkaat pääsevät nyt sujuvasti näöntarkastuksista jatkotutkimuksiin ja silmäkirurgisiin hoitoihin, ja yhteistyön ytimessä on palveluiden täydentäminen.

Näkö on ihmisen tärkein aisti, joka mahdollistaa tilan hahmottamisen, liikkumisen, lukemisen, kasvojen ilmeiden tulkitsemisen ja ympäristön havainnoinnin. Se vaikuttaa merkittävästi arjen toimintoihin – oppimiseen, vaarojen tunnistamiseen ja itsenäiseen selviytymiseen arjessa.

Elämän varrella silmäterveyden hoidossa tarvitaan monenlaisia ratkaisuja – silmälaseja, kuivasilmähoitoja ja joskus kirurgisia toimenpiteitä, jotta näkö palvelee tarkoituksenmukaisella tavalla. Esimerkiksi kaihileikkaus on yksi yleisimpiä silmäleikkauksia – niitä tehdään Suomessa vuosittain lähes 60 000, ja määrä kasvaa väestön ikääntyessä. Samaan aikaan ikänäkö ja silmien kuivuus alkaa haitata yhä nuorempien arkea, osin digitaalisten laitteiden käytön vuoksi.

Tarjotakseen silmäterveyden kokonaisvaltaista hoitoa näöntarkastuksista silmäleikkauksiin Instrumentarium ja Terveystalo aloittivat kesäkuussa yhteistyön, ensin Turun alueella. Ensimmäiset asiakkaat on jo ohjattu sujuvalle hoitopolulle, jossa optikon tarkastuksesta siirrytään asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan Terveystalon silmäkirurgiaan, ja toisaalta työterveyden vastaanotoilta Instrumentariumin näkemisen asiantuntijoille.

”On hienoa nähdä, että ensimmäiset asiakkaat ovat kokeneet hoitopolun vaivattomaksi ja turvalliseksi. Tämä on juuri sitä, mitä tavoittelemme: näkemisen ja silmäterveyden kokonaisvaltaista huolenpitoa meidän ja Terveystalon saumattomalla yhteistyöllä”, kertoo Instrumentariumin toimitusjohtaja Pasi Anttila.

Yhteistyön ytimessä ei ole kilpailu, vaan palveluiden täydentäminen. Konkreettinen esimerkki voisi olla kuivasilmähoito: Instrumentariumin kuivasilmäklinikoissa voidaan hoitaa silmien pintaa ennen leikkausta, mikä nopeuttaa toipumista ja parantaa lopputulosta Terveystalossa tehtävän kirurgian jälkeen.

”Turun pilotissa olemme jo nähneet, miten palvelut tukevat toisiaan. Asiakas saa tarvitsemansa hoidon oikeassa paikassa, ja polku kulkee asiantuntijalta toiselle ilman turhia viiveitä. Yhdessä pystymme rakentamaan hoitopolkuja, joissa jokainen vaihe tukee seuraavaa”, sanoo Terveystalon kuluttajaliiketoiminnasta vastaava johtaja Tiina Tissari.

Yhteistyötä kehitetään jatkossa Turun kokemusten pohjalta ja laajennetaan vaiheittain uusille alueille. Kummallakin toimijalla on laaja myymälöiden ja toimipaikkojen valtakunnallinen verkosto. Tavoitteena on luoda valtakunnallinen palvelumalli, joka kattaa kaikki asiakkaan näönhuollon tarpeet – optikon ja silmälääkärin näöntarkastukset, silmälasit, kuivasilmähoidot sekä silmäkirurgian.

Yhteystiedot:

Terveystalon mediapäivystys
050 358 1170
viestinta@terveystalo.com

Instru Optiikka viestintä
Elena Pallaskivi
040 777 1445
viestinta@instru.fi

Terveystalo lyhyesti

Terveystalo on liikevaihdoltaan Suomen suurin yksityinen terveydenhuollon palveluntarjoaja ja yksi Suomen ja Ruotsin johtavista työterveyden toimijoista. Rakennamme sujuvaa, välittävää ja vaikuttavaa tulevaisuuden terveydenhuoltoa. Tarjoamme kattavia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja hyvinvoinnin palveluita yrityksille, yksityishenkilöille ja julkisen sektorin asiakkaille. Terveystalon digivastaanotto palvelee ajasta ja paikasta riippumatta 24/7. Tarjoamme palveluitamme myös noin 360 toimipaikassa Suomessa, joihin sisältyy 18 sairaalaa. Ruotsissa tarjoamme työterveyden palveluita noin 140 toimipaikassa. Terveystalo on listattu Helsingin pörssissä ja sillä on vahva suomalainen omistus.

Vuonna 2024 Terveystalo palveli Suomessa noin 1,2 miljoonaa henkilöasiakasta ja asiakaskäyntejä tehtiin noin 7,6 miljoonaa. Terveystalossa työskentelee noin 15 000 terveyden ja muiden alojen ammattilaista.

www.terveystalo.com

Tänä syksynä silmälasit nousivat osaksi tyylin ydintä, ja se näkyi myös Kööpenhaminan muotiviikoilla. Kehykset viimeistelevät lookin yhtä lailla kuin laukku tai kengät, ja tänä syksynä niissä näkyvät kolme suurta linjaa: älykköestetiikka, cowboy-glamour ja ysärin nostalgia.

”Silmälasit ovat tämän syksyn tärkein asuste – ne eivät ole enää pelkkä käytännön väline, vaan osa tarinaa, jonka jokainen meistä haluaa tyylillään kertoa. Tyylejä on erilaisia ja suosittelen ennen kaikkea valitsemaan sellaisen, joka puhuttelee juuri sinua ja tuo sinulle itsevarmuutta”, sanoo Hanna Ojala, tuotepäällikkö, Instru Optiikka Oy.

Toimistoseireeni – arkkitehtilasit ja älykköestetiikka

Graafiset siluetit ja vahva hartialinja inspiroivat kehysmuotoilua. Jykevät, mutta klassiset ”arkkitehtilasit” korostavat älykästä estetiikkaa ja minimalistista tyyliä – ajattele 90-luvun business-ikoneita, joihin yhdistyy skandinaavinen selkeys.

Kuvissa alla: Brunello Cucinelli, Instrumentarium Aleksi. Prada, Instrumentarium. Armani Exchange, Nissen.

Cowboy-glamour – pilottikehysten uusi tuleminen

Lännenestetiikka näkyy catwalkeilla ja Kööpenhaminan katumuodissa mokkanahassa, farkussa ja bootseissa – ja nyt myös kasvoilla. Pilottikehykset tekevät paluun tuoden yhteen rouheuden ja naisellisuuden. Tämä unisex-kehysmalli toimii kaikilla ja onkin katumuotikuvissa selvästi eniten näkyvä trendi.

Kuvissa alla: Giorgio Armani, Moncler, Instrumentarium. Michael Kors, Instrumentarium ja Nissen.

Ysärin ja nollarin kerma – sirot kehykset ja värilinssit

90- ja 2000-luvun estetiikka ei ole enää pelkkää nostalgiaa, vaan täysiverinen trendi. Läpikuultavat pinnat, pitsi (jota näkyi muotiviikoilla lähes jokaisella) ja leikkisät mittasuhteet saavat seurakseen sirot metallikehykset, täysin kehyksettömät silmälasit ja värilliset linssit.

Kuvissa alla: Miu Miu, Instrumentarium. Ray-Ban, Instrumentarium ja Nissen. Vogue, Instrumentarium ja Nissen.

Jos aikaisemmin leikiteltiin kehyksillä, niin nyt linssit ovat ”the thing”. Meripihkan keltaisesta, ametistin violettiin ja smaragdin vihreään – ajattele supertähtiä 2000-luvun alusta, nyt modernilla päivityksellä. Kannattaa tutustua myös valoälykkäisiin Transitions-linsseihin, jotka tummuvat valon määrästä riippuen ja ovatkin oiva vaihtoehto myös syksyllä ja talvella, kun täysin tummien aurinkolasien käyttö tuntuu Suomessa jo liioittelulta.

Lisätietoja:
Elena Pallaskivi, viestintäpäällikkö
viestinta@instru.fi, 0407771445

Parhaillaan vietetään migreeniviikkoa, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta migreenistä neurologisena sairautena. Migreeni koskettaa joka viidettä suomalaista jossain elämänvaiheessa ja vaikuttaa siten monen arkeen sekä työkykyyn. Siitä huolimatta kyseessä on aliarvostettu ja alidiagnosoitu sairaus, ja tarvitaan lisää tietoa, jotta ymmärrys sairautta kohtaan lisääntyy.

Vuonna 2025 Migreeniviikko lisää tietoa migreenistä työelämässä. Näkemisen asiantuntijoina voimme auttaa asiakkaita löytämään juuri heidän arkeensa sopivat silmälasit ja linssiratkaisut, jotka voivat tuoda helpotusta näkemiseen ja kenties vähentää kuormitusta, joka laukaisee päänsärkyä tai muita migreenin oireita.

Oikea näönkorjaus ehkäisee kuormitusta

Yli- tai alikorjatut silmälasit voivat pahimmillaan laukaista migreenikohtauksen. Siksi on tärkeää, että näöntutkimus on ajantasainen ja voimakkuudet tarkasti oikein – myös hajataitto korjattuna. Näöntutkimuksessa on hyvä käydä vähintään kahden vuoden välein tai useammin, jos huomaa itse muutoksia arjessa.

Silmälasikehysten merkitys ja niiden istuvuus

Hyvin istuvat kehykset ovat tärkeä osa päivittäistä käyttömukavuutta. Jos sangat painavat korvalehtiä tai kehys istuu vinossa, se voi aiheuttaa päänsärkyä tai jopa laukaista migreenin.

• Kevyet kehykset ja ohennetut linssit vähentävät painoa
• Nenätyynyillä voi jakaa painoa tasaisemmin
• Kehysten taivutus ja säädöt kannattaa tehdä yksilöllisesti optikon toimesta

Linssiratkaisuja valoherkille silmille

Migreeniin liittyy usein valoherkkyyttä. Onneksi silmälasilinsseihin voidaan lisätä ominaisuuksia, jotka tekevät näkemisestä miellyttävämpää:

• Valoälykkäät linssit mukautuvat valaistukseen ja suodattavat automaattisesti siniviolettia valoa, jonka koetaan usein kuormittavan silmiä. Näin näkeminen on kontrastirikkaampaa ja pehmeämpää. On olemassa linssejä, jotka tummuvat UV-valossa ulkona, ja sellaisia, jotka tummuvat sisällä tai esimerkiksi kun ajat autoa.
• FL-41- eli niin sanottu migreenilinssi suodattaa sini-vihreää valoa ja voi auttaa erityisesti jännityspäänsärkyyn ja valoherkkyyteen. Linssi voi parantaa kontrastia ja vähentää silmien rasitusta FL-41 värejä on muutamia erilaisia, violetinvaaleanpunaisesta oranssisempaan punaiseen.
• Siniviolettisuodatuksella vähennetään sinivioletin valon pääsyä silmään. Siniviolettisuodatus parantaa näköinformaation laatua parantamalla kontrastinäköä ja tekemällä näkemisestä vaivattomampaa silmille.

Mikäli silmäsi ovat herkät tai kärsit helposti päänsärystä, muistathan mainita nämä asiat, kun seuraavan kerran asioita optikkoliikkeessä. Ammattilaisemme osaavat näin parhaiten suositella yksilölliset ratkaisut, jotka sopivat juuri sinulle.

Lisätietoja:
Elena Pallaskivi, viestintäpäällikkö
viestinta@instru.fi, 0407771445

Instrumentarium tutki optikkoliikkeidensä asiakasdataa kymmenen vuoden ajalta. Se paljasti hätkähdyttävän muutoksen: 30–39-vuotiaat hankkivat moniteholaseja yli kolminkertaisen määrän (203 %:n kasvu) kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. 

Jos ensimmäiset moniteholasit hankittiin aiemmin tyypillisesti neljänkympin jälkeen, nykyään ne löytyvät entistä useammalta 30–40-vuotiaista. Instrun pitkän aikavälin asiakasdataa tutkinut optometristi Ritva Kahlos on yllättynyt, kuinka nopeaa muutos on ollut.

“Ikänäkö eli lähinäön heikkeneminen alkaa haitata ihmisten elämää entistä aiemmin. Siksi yhä nuoremmat hakevat apua optikolta nähdäkseen paremmin. Käytännössä he hankkivat silloin joko moniteholasit, lukulasit tai monitehoiset piilolinssit.”

Ikänäkö tarkoittaa silmän mykiön luonnollista vanhenemista, joka heikentää silmän kykyä tarkentaa lähelle.

Lähinäöstä on tullut meille elintärkeä

Onko suomalaisten näkökyky siis merkittävästi heikentynyt kymmenessä vuodessa? Ei, ikänäkö ei kehity entistä aiemmin, sanoo Kahlos.

“Ikänäkö on osa ihmisen normaalia ikääntymistä. Sen kehittymiseen ei voi itse vaikuttaa esimerkiksi ravinnolla tai elintavoilla. Sen sijaan syy on siinä, että ikänäkö tuo haasteita ihmisten arkeen entistä aiemmin, koska arki pyörii nykyään 20–60 senttimetrin päästä katsottavilta ruuduilta.”

Oireet siis alkavat haitata elämää entistä nuoremmalla iällä erityisesti, jos viettää paljon aikaa näyttöjen parissa.

“Esimerkiksi älypuhelimista, joista täytyy tihrustaa erittäin pientä tekstiä, on tullut arjen välttämätön väline. Myös töitä tehdään yhä useammin läppärillä, jonka näppäimistö ja pieni ruutu pakottavat lähelle.”

Kahlos uskoo, että monitehojen ostajien nuorentuminen hidastuu ja pysähtyy. Merkittävä toimintaympäristön murros on tapahtunut, eikä muita suuria ympäristötekijöiden muutoksia ole näköpiirissä.

Silmälasit voivat olla identiteettikriisi

Optikkoliikkeiden nuorentunut asiakaskunta vaikuttaa myös siihen, millaisia pohdintoja asiantuntijat kohtaavat myymälöissä. Tyypillinen kysymys kuuluu, laiskistuvatko silmät silmälasien käytön seurauksena.

”Silmät eivät muutu lasien käytön myötä. Ihminen vain yksinkertaisesti tottuu vaivattomampaan näkemiseen. Kun lasit syystä tai toisesta jättää hetkeksi pois, silmiä rasittava pinnistely tuntuu epämiellyttävältä.”

Lukulaseja käyttää tyypillisesti ihminen, joka näkee hyvin kauas ja on valmis ottamaan lasit esiin aina tarvittaessa. Monitehot sopivat ihmiselle, joka tarvitsee apua myös kauas näkemiseen tai joka ei halua välillä riisua laseja. Piilolinssit ovat ratkaisu heille, jotka vierastavat pokia tai kokevat, että silmälasit ovat tiellä työssä tai vapaa-ajalla.

Moni liittää etenkin moniteholaseihin turhia ennakkoluuloja, kuten sen, että niihin on vaikea tottua. Kahloksen mukaan nykyaikaisiin moniteholinsseihin tottuminen on yleensä erittäin helppoa, sillä nyt linssejä valmistaessa pystytään huomioimaan yksilölliset ominaisuudet, kuten silmien etäisyys, syvyys ja mahdollinen eriparisuus.

“Moni pitkittää suotta lasien hankkimista, koska ensimmäiset lasit saattavat tuntua identiteettikriisiltä. Optikolta saatetaan kysyä haikeana, nytkö minä sitten olen keski-ikäinen. Tyylikkäät pokat ja parantunut elämänlaatu ovat kuitenkin parempi vaihtoehto kuin arjessa sinnittely.”

Mistä tunnistaa, että ikänäkö häiritsee elämää? Optometristi Ritva Kahlos kertoo selvimmät merkit.

1. Huono lähinäkö alkaa haitata arjen askareita.

“Konkreettisin merkki on se, että näkö alkaa haitata arkea ja ihminen kehittää vippaskonsteja selviytyäkseen. Yksi usein kuulemani kikka on ravintolamenun tai tuoteselosteen kuvaaminen kännykällä ja kuvan zoomaaminen, jotta pienen tekstin näkisi paremmin.”

2. Silmiä alkaa siristellä ja kulmia kurtistella.

“Siristely ja kurtistelu kertovat siitä, että ihminen joutuu tsemppaamaan silmillään paljon nähdäkseen. Näkemisen pitäisi kuitenkin olla vaivattomampaa, ja pitkään tsempanneet ihmiset kokevat usein suurta helpotusta saadessaan lasit.”

3. Silmät väsyvät helposti.

“Silmien väsyminen voi johtua monista asioista. Silloin kannattaa tulla optikkoliikkeeseen. Ammattilainen löytää syyn ja suosittelee tarvittaessa sopivien silmälasien hankkimista.”

4. Asiat pitää viedä kauemmas, jotta ne tarkentuvat.

“Tätä tapahtuu esimerkiksi vanhemmilla, joiden lapset haluavat näyttää kännykältä jotain. Jos ruutu tai jokin muu lähelle tuotu asia ei tarkennu, kyse on erittäin todennäköisesti ikänäöstä, johon kannattaa hankkia apua optikkoliikkeestä.”

________

Lisätietoa

Elena Pallaskivi
Viestintäpäällikkö
viestinta@instru.fi
Puh. 040 777 1445

Hyvä näkö on lapsen arjen salainen supervoima – se tukee oppimista, harrastuksia ja itsetuntoa. Mutta voiko lapsi käyttää piilolinssejä, ja milloin ne ovat silmälaseja parempi vaihtoehto?

Syksyn tullen koulut alkavat, urheiluhallit täyttyvät treenaajista ja lasten vapaa-aika rytmittyy harrastusten ympärille. Yksi asia kulkee mukana kaikessa – näkö. Se vaikuttaa siihen, miten lapsi ja nuori suoriutuu koulutehtävistä, miten hän näkee pelikentän tapahtumat ja millainen itsevarmuus häntä kantaa arjen eri tilanteissa.

Lapsi ei aina osaa sanoa, että näkee huonosti. Varsinkin, jos näkö on ollut aina huono ja vertailupohjaa ei ole. Iän karttuessa pelko silmälaseista voi olla myös eräänlainen ”imagoasia”. Miten sitten tunnistaa merkit?

• lapsella voi olla keskittymisvaikeuksia luokassa
• pihaleikeissä, peleissä ja liikuntatunneilla voi olla kömpelyyttä suorituksessa
• lapsen välinpitämättömyys kirjoja ja lukemista kohtaan
• ja jopa vetäytyminen sosiaalisista tilanteista

Jos taittovirhe jää korjaamatta, se voi vaikuttaa oppimiseen, harrastuksiin ja sitä kautta koko lapsen itsetuntoon. Kun näkö toimii, lapsella on paremmat mahdollisuudet onnistua – sekä koulussa että pelikentällä.

Urheiluharrastuksissa näkö on ratkaiseva

Monissa lajeissa – kuten jalkapallossa, jääkiekossa tai koripallossa – oikea-aikainen reagointi perustuu hyvään näköön ja kykyyn hahmottaa kenttä tai kaukalo kokonaisuutena. Jos näkö on epäselvä, pallo tai kiekko voi kadota hetkeksi, ja se riittää menettämään pelitilanteen edun.

Vaikka silmälasit tarjoavat ratkaisun näön haasteisiin, urheilussa ne voivat rajoittaa suoritusta ja tekemistä.

“Tavalliset silmälasit rikkoutuvat helposti törmäyksissä ja voivat aiheuttaa iholle ikäviä jälkiä pallon tai mailan osuessa niihin. Lisäksi silmälasien huurtuminen ja sateen pisarat linsseissä voivat häiritä näkyvyyttä ratkaisevalla hetkellä. Mikäli laji ei itsessään vaadi suojalaseja, suosittelen kokeilemaan piilolinssejä”, kertoo Instrumentariumin tuotepäällikkö Lotta Werlander.

Piilolinssit vapauttavat liikkumaan

Nykyiset piilolinssit on suunniteltu niin, että ne pysyvät mukana kovassakin liikkeessä ja antavat laajan, esteettömän näkökentän. Ne eivät huurru, eivät kerää vesipisaroita ja sopivat moniin olosuhteisiin – myös jalkapallokentälle sadesäällä tai jäähallin kylmään ilmaan.

“Valikoimaa löytyy lähes kaikkiin voimakkuustarpeisiin. Piilolinsseillä voidaan korjata hajataitteisuutta, ja likitaitteisuuden etenemisen hidastamiseen on suunniteltu piilolinssit, jotka ovat tarkoitettu erityisesti 8-12-vuotiaille miinusnäköisille. Suosittelen lapsille ensisijaisesti kertakäyttöisiä piilolinssejä, niiden parhaimman hygienian ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Ne ovat myös näppärät, kun käytön jälkeen linssit voi heittää pois. Osassa piilolinssejä on myös UV-suojaus, mikä on erityisen tärkeää lasten silmille”, Werlander jatkaa.

Nuorimmat piilolinssin käyttäjät ovat ala-asteikäisiä ja tutkimusten mukaan jopa 8-vuotiaat lapset voivat oppia käsittelemään ja hoitamaan piilolinssit itsenäisesti, kun he saavat siihen oikean opastuksen. Usein lapset ja nuoret ovatkin erityisen tunnollisia ohjeiden noudattajia.

Ensimmäisellä käynnillä sovitetaan sopivat linssit, opastetaan niiden käyttö ja usein kokeilulinssit saa heti mukaan. Muutaman päivän tai viikon kuluttua tarkastetaan istuvuus ja varmistetaan, että ratkaisu toimii lapsen arjessa. Oikein valitut näönkorjausratkaisut, olipa kyse piilolinsseistä, silmälaseista tai molempien yhdistelmästä, tukevat lapsen ja nuoren hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätietoja:
Elena Pallaskivi, viestintäpäällikkö
viestinta@instru.fi, 0407771445

Uudistuksen myötä laillistettujen optikoiden ammatillinen osaaminen saadaan kokonaisvaltaisesti käyttöön, mikä näkyy kuluttajille muun muassa näönhuollon palveluiden parempana saatavuutena.

Optinen ala sai viime keväänä positiivisia uutisia, kun Suomen hallitus teki historiallisen päätöksen ammattihenkilöasetuksen 16 pykälän kumoamisesta. Asetusmuutos on hyväksytty 3.7.2025 valtioneuvostossa ja se astuu voimaan perjantaina 1.8.2025.

Asetusmuutoksen myötä optometristien ja optikoiden ammattitaitoa on mahdollista hyödyntää selkeästi kokonaisvaltaisemmin ja he pääsevät tekemään entistä kattavammin koulutustaan vastaavaa työtä näönhuollon ammattilaisina. Samalla silmälääkäreiden aikaa saadaan vapautettua silmäsairauksien hoitoon ja asiakkaita pystytään palvelemaan optikkoliikkeissä huomattavasti nykyistä sujuvammin.

Jatkossa laillistettu optikko voi itsenäisesti tehdä silmälasireseptin myös alle 8-vuotiaille lapsille sekä henkilöille, joilla on hoidossa oleva silmäsairaus, joille on tehty jokin silmään kohdistunut toimenpide (kuten linssi- tai taittovirheleikkaus) tai kun näöntarkkuus on alentunut, mutta näöntutkimuksessa ei ilmene silmäterveydellistä syytä silmätautien erikoislääkärin tutkimukselle.

Mikä on optikon, optometristin ja laillistetun optikon ero?

Laillistettu optikko voi olla joko optikko tai optometristi. Optikko ja optometristi harjoittavat samaa ammattia terveydenhuollon ammattihenkilölain mukaan, mutta optometristilla on laajemmat valmiudet silmäterveyden tutkimiseen. Puhekielessä puhutaan usein optikosta, riippumatta siitä onko kyseessä optikko vai optometristi. Suurin osa meillä työskentelevistä näönhuollon ammattilaisista ovat kouluttautuneet optometristeiksi.

”Silmälasien käyttäjille muutos tarkoittaa näönhuollon palveluiden parempaa saatavuutta. Muutoksen myötä kuluttajat saavat nopeampaa, sujuvampaa ja usein edullisempaa palvelua, kun silmälasiresepti voidaan jatkossa saada suoraan optikolta. Silmäterveydellisistä syistä optikko ohjaa asiakkaan edelleen silmätautien erikoislääkärin vastaanotolle. Lääkäripalveluita tarvitsevat asiakkaat pääsevät hoitoon nopeammin, kun hoitojonot lyhenevät. Silmälääkärin ja optometristin roolit täydentävät toisiaan ja yhteistyö jatkuu tiiviinä”, Instru Optiikan optometrian kehityspäällikkö Ritva Kahlos kertoo.

Asiakkaana sinun ei tarvitse murehtia sitä, kenen puoleen käännyt, saat meidän optikkoliikkeistämme aina asiantuntevaa apua kaikissa näkemiseen liittyvissä asioissa.

Lisätietoja:
Elena Pallaskivi, viestintäpäällikkö
viestinta@instru.fi