Nuorten kuivasilmäisyys on laiminlyöty ja huonosti ymmärretty vaiva
Nuorten kuivasilmäisyys on perinteisesti yhdistetty lähinnä synnynnäisiin häiriöihin sekä autoimmuuni- ja tulehdussairauksiin. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella tätä käsitystä on kuitenkin alettu kyseenalaistaa.
Tunnetuin nuorten kuivasilmäisyyden ulkoinen riskitekijä on digilaitteiden käyttö – kansankielellä siis ruutuaika. Pitkäaikainen ja päivittäinen älylaitteiden käyttö vähentää räpyttelytiheyttä ja aiheuttaa siten liiallista kyyneleen haihtumista, mikä puolestaan johtaa silmien kuivumiseen ja ärtymiseen. Ruutuajan lisäksi silmien kuivumiseen vaikuttavat muun muassa kuiva ulko- ja sisäilma, iho-ongelmat ja niiden lääkitykset sekä ruokavalio.
”Nuorten kohdalla kaikkein tärkeintä on pyrkiä ennaltaehkäisemään silmien kuivumista ja kuivasilmäisyyden kroonistumista. Osa näköhäiriöistäkin voi nuorilla johtua kuivasilmäisyydestä ja siksi on tärkeää tunnistaa oireet jo ajoissa. Hyvälaatuiset rasvat ruokavaliossa sekä riittävä nesteytys auttavat pitämään kehon ja silmät kosteutettuina. Lisäksi räpyttelyn tehostaminen sekä ruutuajan vähentäminen ehkäisevät silmien kuivumista”, kertoo Instrumentariumin kuivasilmäasiantuntija Aija Hirsimäki.
Kuivasilmäisyyden yleisimpiä oireita ovat muun muassa polttelu, kirvely, punoitus ja roskan tunne silmässä. Myös silmien väsymys, liiallinen vuotaminen sekä näön sumentuminen päivän aikana voivat olla merkkejä kuivasilmäisyydestä.
”Nykypäivänä ruutuaikaa on käytännössä mahdotonta välttää ja arki alkaa pyöriä älylaitteiden ja näyttöpäätteiden ympärillä jo alakouluikäisestä saakka. Vanhempien esimerkillä on valtavan suuri merkitys, mutta vanhemmatkaan eivät voi täysin vaikuttaa kokonaisruutuaikaan – koulutehtävät tehdään tietokoneilla ja tiedonhakua hoidetaan älylaitteilla. On siis tärkeää löytää keinoja, joilla ennaltaehkäistä silmien kuivumista maailmassa, jossa ruudut ovat kiinteänä osana mukana”, kertoo Instru Optiikan näönhuollon toimialapäällikkö Riikka Torvela.
Kuivasilmäisyyden hoitoon kuuluu myös silmäluomien hygieniasta huolehtiminen sekä tarvittaessa erilaiset kostutustuotteet. Lisäksi elinympäristöön on hyvä kiinnittää huomiota – kuivuuko huoneilma talvikaudella liikaa, puhaltavatko auton lämmittimet suoraan silmiin tai onko esimerkiksi harrastusten halliolosuhteet silmiä kuivattavat. Näyttöjen äärellä työskennellessä on hyvä muistaa 20-20-20-sääntö – pidä 20 sekunnin taukoja 20 minuutin välein ja katso vähintään 6 metrin (20 jalan) päähän.
”Minulla on kaikkein suurin huoli yläkoulu- ja lukioikäisistä nuorista, jotka viettävät jo opiskelunkin myötä suuria aikoja näyttöjen äärellä. On äärimmäisen tärkeää pyrkiä varmistamaan, etteivät nuorten silmät olisi huonossa kunnossa jo ennen aikuisuutta, sillä iän myötä kuivasilmäisyyden riskitekijät lisääntyvät entisestään. On tärkeää vaalia silmäterveyttä ja korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä”, Torvela jatkaa.
Lisätietoja:
Veera Aalto, viestintäpäällikkö
viestinta@instru.fi, 0407427379
Lähteet:
Korea 2014. Association Between Video Display, Terminal Use and Dry Eye Disease in School Children. Jun Hyung Moon, MD; Mee Yon Lee, MD; Nam Ju Moon, MD, PhD. Journal of Pediatric Ophthalmology and Strabismus.
Dry eye disease survey among schoolteachers and children using visual display terminals during COVID-19 lockdown-CODE study (Covid and dry eye study). B.V. Rao a, S. Bandopadhyay a, Vijay K. Sharma b,*, Avinash Mishra c, Vikas Ambiya a, Neeraj Sharma.
Vehof, J., Snieder, H., Jansonius, N., & Hammond, C. J. (2021). ‘Prevalence and risk factors of dryeye in 79,866 participants of the population-based Lifelines cohort study in the Netherlands’, The Ocular Surface.