Ensimmäinen Instrumentarium avattiin Põlvaan lokakuussa 1993.

Optikkoja on valmistunut Virossa ammattiin vuodesta 2001 alkaen – sitä ennen optikot tulivat pääasiassa ulkomailta, kuten Latviasta ja Venäjältä, ja silmälääkärit olivat isossa roolissa myös sopivien silmälasien valinnassa. Ennen Viron itsenäistymistä silmälaseja ostettiin apteekeista valmislaseina, joten optikkoliiketoiminta on Virossa nykyisessä muodossaan vielä kohtalaisen uutta.

”Myymälämme ovat pieniä ja tunnemme asiakkaamme hyvin. Vahvuutemme on ystävällisyys niin asiakkaiden kuin kollegoiden suuntaan. Myyntimme on kasvanut tasaisesti ja viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme ottaneet suuren harppauksen eteenpäin”, kertoo Viron toimintojen henkilöstökohtaja Katrin Peets.

Instrumentarium-myymälöitä on Virossa tällä hetkellä 29 ja niissä työskentelee noin 140 työntekijää. Myymälät sijaitsevat keskeisillä paikoilla kauppakeskuksissa sekä vilkkailla kävelykaduilla. Instrumentariumilla on Virossa vahva asema luotettavana ja asiantuntevana optikkoketjuna.

”Henkilöstön vaihtuvuus myymälöissämme on todella pientä ja meillä viihdytään hyvin! Esimerkiksi eräs optikoistamme, Epp, aloitti myymälässämme vuonna 1993 ja aikoo sanojensa mukaan jatkaa meillä eläkeikään saakka. Meillä on vahva auttamisen kulttuuri ja työkaveriin voi aina luottaa – olemme siitä todella ylpeitä”, Peets jatkaa.

Tänä päivänä Viron toiminnot eivät kata ainoastaan myymälöitä vaan Virossa sijaitsee myös yhdistetty keskusvarasto ja linssien reunahiomo, joka palvelee sekä Viron että Suomen myymälöitä. Linssien reunahiomo on Pohjois-Euroopan suurin ja modernein, ja valtaosa linssien reunahionnasta tapahtuu uusinta teknologiaa hyödyntäen. Linssien reunahiomo on erittäin edistynyt myös vastuullisuuden saralla – esimerkiksi suurta vesimäärää ei enää tarvita kuivana leikkaavien jyrsinterien ansiosta ja koneiden tuottama lämpö otetaan talteen ja käytetään varasto- ja tuotantotilojen lämmitykseen. Keskusvarastolla, linssien reunahiomossa ja hallinnossa työskentelee tällä hetkellä noin 80 henkilöä.

Lisätietoja:
Veera Aalto, viestintäpäällikkö, Instru Optiikka
viestinta@instru.fi, 040 7427379

Kuivat ja kylmät pakkassäät, täydellä teholla puhaltavat ilmalämpöpumput ja autojen puhaltimet haastavat silmien kostutusjärjestelmän. Kuivan silmän oireet ovat tyypillisesti voimakkaimmillaan tähän aikaan vuodesta.

Kuivista silmistä kärsivä usein kuvailee, että silmissä on roskan tunne ja kuivat silmät myös vuotavat helposti esimerkiksi ulkoillessa. Silmien kuivuuden voi huomata myös näön ajoittaisena epätarkkuutena ja silmien väsymisenä. Kuivasilmäisyys oireilee yksilöllisesti eivätkä kaikki kuivasilmäiset kärsi jokaisesta tyypillisestä oireesta. Oireiden tunnistaminen kuivasilmäisyydeksi voi olla hankalaa, sillä silmät saattavat oireilla vain ajoittain ja eri tilanteissa eri tavoin.

”Useimmiten ensisijainen hoitokeino kuiville silmille ovat silmätipat, mutta oikeanlaisten silmätippojen valitseminen valtavasta valikoimasta ei ole ihan helppoa. Tipat tuovat monelle kaivatun avun ainakin hetkeksi, mutta ne hoitavat ainoastaan oireita eivätkä varsinaista juurisyytä. Kuivista silmistä kärsivien olisi hyvä käydä kuivasilmätutkimuksessa, jotta juurisyy voidaan selvittää ja oikea hoito aloittaa”, kertoo Instrumentariumin kuivasilmäasiantuntija Aija Hirsimäki.

Yksi uusimmista kuivien silmien hoitokeinoista on IPL-valoimpulssihoito. Se on turvallinen ja kivuton hoitomenetelmä, joka käyttää voimakasta impulsoivaa valoa ja lämpöä hoitamaan tukkeutuneita Meibomian rauhasia. Noin 85 % kuivasilmäisyyden oireista johtuu näiden rauhasten toimintahäiriöstä, joten IPL-valoimpulssihoidosta on apua suurimmalle osalle. Erityisen hyvin hoito sopii heille, joille kostutustipat ja muut kotihoitokeinot eivät tuo riittävää apua.

”IPL-valoimpulssihoito lämmittää ja sulattaa Meibomin rauhasten sisältämää öljyä, mikä auttaa avaamaan tukoksia. Hoito parantaa kyynelnesteen laatua vähentäen silmien punoitusta, vetistystä sekä roskan ja kuivuuden tunnetta. Koska IPL-valoimpulssihoito hoitaa kuivien silmien juurisyytä, se tarjoaa siten pitkäaikaista helpotusta”, Hirsimäki jatkaa.

IPL-valoimpulssihoito toimii parhaiten sarjahoitona – Instrumentarium Kuivasilmäklinikalla hoidot tehdään tyypillisesti neljän kerran sarjana, mutta pidemmätkään hoitosarjat eivät ole poikkeuksellisia. Hoitokerrat tehdään tyypillisesti noin kolmen viikon välein. Suurin osa IPL-hoitoasiakkaista käy sarjahoidon jälkeen ylläpitohoidossa noin kerran vuodessa.

”Kostutustippoja voi olla rasittavaa käyttää useita kertoja päivässä. Kuivasilmäklinikoillamme käy paljon hankalista oireista kärsiviä, mutta myös paljon asiakkaita, jotka haluavat vähentää kostutustippojen käyttöä tai päästä niistä jopa kokonaan eroon. Ei siis kannata odottaa turhan pitkään ennen kuivasilmätutkimukseen menoa ja hoidon aloittamista” Hirsimäki lisää.

Lisätietoja:
Veera Aalto, viestintäpäällikkö, Instru Optiikka
viestinta@instru.fi, 040 7427379

Suojalasit ovat olleet pakolliset ilotulitteiden ampujille vuodesta 2011 alkaen. Niiden käyttöä suositellaan myös ilotulitusten katsojille.

Ilotulitteet ovat räjähteitä, joiden käyttö on sallittu vain täysi-ikäisille. Niitä ei myöskään saa myydä tai luovuttaa alle 18-vuotiaille. Silti noin kolmannes uuden vuoden ilotulitteista vammoja saaneista on ollut lapsia ja nuoria.

Silmävammojen määrä on pitkällä aikavälillä laskenut, mutta vammoja tulee edelleen vuosittain ja niiden määrä vaihtelee. Vuodenvaihteessa 2022-2023 silmävammoja sai 21 henkilöä, josta noin puolet oli ilotulitusten katsojia. Vammoilta olisi hyvin todennäköisesti vältytty käyttämällä suojalaseja.

”Yhteistä lähes kaikille vammautuneille on ollut se, että suojalaseja ei ole käytetty. Suojalasit saisivat olla pakolliset myös ilotulitusta katsovilla, sillä valitettavasti ilotulitteet eivät aina lähde siihen suuntaan, kuin on tarkoitus. Suojalasitkaan eivät kuitenkaan estä kaikkia ilotulitevammoja, mutta pienentävät huomattavasti riskiä saada vakavia näköä uhkaavia silmävammoja”, kertoo Instrumentariumin silmälääkäri Jouko Hartikainen.

Instrumentariumilta on saatavana suojalaseja tilauksesta ilman vahvuuksia sekä omilla vahvuuksilla erilaisiin käyttötarkoituksiin. Mallistoon kuuluu myös huurtumattomia suojalaseja.

”Kunnolliset suojalasit istuvat hyvin ja niissä on mahdollisuus pieniin säätöihin. Kehyksen on istuttava lähellä kasvoja, muttei kuitenkaan niin tiiviisti, että ne huurtuvat. Uuden vuoden juhlintaan valittavissa suojalaseissa olennaista on se, että ne on tarkoitettu nimenomaan kipinöiltä, roiskeilta ja irtokappaleilta suojautumiseen”, kertoo optikko Katriina Varho Instrumentariumilta.

Lisätietoja:
Veera Aalto, viestintäpäällikkö, Instru Optiikka
viestinta@instru.fi, 040 742 7379

Lähteet:
Tukes, Suomen silmälääkäriyhdistys

Ensimmäinen Nissen avattiin vuonna 1891 ja myymälöitä on tänä päivänä yli 50 ympäri Suomen.

Nissenin liiketoiminta käynnistyi 6.12.1891 tanskalaisen Christian Nissenin perustettua Helsinkiin kaupungin kolmannen optikkoliikkeen. Kluuvikadun pienessä kulmapuodissa, hotelli Kämpin kulmassa, oli käytettävissä yksi kahteen osaan jaettu huone, jonka etuosa toimi myymälänä ja takaosa työhuoneena.

Nissenin liiketoiminta osoittautui vaatimattomasta lähtöasetelmastaan huolimatta menestyksekkääksi ja kioskin kokoisesta myymälästä päästiin muutaman vuoden sisällä muuttamaan tilavampiin tiloihin Pohjois-Esplanadille. 1910-luvulle tultaessa Nissen oli jo vakiinnuttanut asemansa ja kasvanut ensimmäiseksi optisen alan suurliikkeeksi.

”Alussa Nissen erottautui muista alan liikkeistä ammattitaitoisella henkilöstöllä, laadukkaalla asiakaspalvelulla sekä tavallista joustavammalla liiketoimintamallilla. Kun katsomme Nisseniä nyt, ovat nämä samat arvot edelleen valttejamme ja ohjaavat toimintaamme tänäkin päivänä”, kertoo Nissenin markkinointivastaava Annina Kiukkonen.

2020-luvulla keinot ovat muuttuneet, mutta päämäärä on sama – Nissenillä halutaan ymmärtää ja kuunnella asiakkaiden tarpeita ja tarjota niihin parhaita ratkaisuja edulliseen hintaan.

”1890-luvulla Christian Nissen huomasi, että naisasiakkaat tulivat mieluummin palvelluksi naismyyjän toimesta. Niinpä naisasiakkaille ryhdyttiin tarjoamaan omaa henkilökohtaista palvelua naispuolisen henkilön toimesta joka päivä kello 14–15. Tänä päivänä vastaamme kuluttajien muuttuviin tarpeisiin ja toiveisiin esimerkiksi tuomalla ensimmäisenä Suomessa etänäöntarkastuksen palveluvalikoimaamme”, Kiukkonen jatkaa.

Etänäöntarkastuksessa asiakas käy myymälässä näöntarkastuksssa ja optikko tekee tarkastuksen etänä toisesta myymälästä käsin. Uuden palvelun avulla Nissen on pystynyt parantamaan näöntarkastusten saatavuutta niillä paikkakunnilla, missä optikkoja on vähemmän kuin kysyntää – etänäöntarkastus on ollut hyvä parannus palveluihin muun muassa pienemmillä paikkakunnilla ja pitkien välimatkojen seuduilla. Asiakasta avustaa näöntarkastushuoneessa työpaikkakoulutettu optinen myyjä, jonka tehtävänä on toimia sekä asiakkaan että optikon apuna. Optikolla ja asiakkaalla on kuva- ja ääniyhteys toisiinsa koko näöntarkastuksen ajan. Nissenin asiakkaat ovat olleet etänäöntarkastuksiin todella tyytyväisiä ja kiitosta on tullut muun muassa siitä, että näöntarkastus on ollut aivan yhtä hyvä kuin perinteiselläkin tavalla tehtynä.

Lisätietoja:
Veera Aalto, viestintäpäällikkö, Instru Optiikka
viestinta@instru.fi, 040 7427379

Tänään tiistaina 14.11. vietetään Maailman diabetespäivää. Päivän tarkoituksena on kiinnittää maailmanlaajuisesti huomiota diabetekseen ja sen kanssa eläviin ihmisiin. Diabetes aiheuttaa silmissä monenlaisia muutoksia, joista vakavin on verkkokalvosairaus retinopatia.

Diabetesta sairastaa noin 500 000 suomalaista eli noin 10 % koko väestöstä. Silmäongelmat ovat tyypillisiä sekä 1-tyypin että 2-tyypin diabetesta sairastavilla. Yksi yleisimmistä diabeteksen liitännäissairauksista on retinopatia, joka voi hoitamattomana johtaa jopa vakavaan näön heikkenemiseen.

Retinopatiassa silmän hiussuonten rakenne muuttuu, mikä aiheuttaa muutoksia silmänpohjan verisuonissa alkaen pienistä verisuonista ja siirtyen sairauden edetessä surempiin verisuoniin. Sairaus etenee hitaasti ja alkaa monen muun silmäsairauden tapaan oireettomana. Retinopatia on mahdollista havaita jo ennen oireiden alkamista tutkimalla silmänpohjaa.

”Diabetesta sairastavan on tärkeää käydä säännöllisesti sekä silmänpohja- että OCT-kuvauksessa.  Silmänpohjakuvasta näemme silmän tilanteen päältä päin ja OCT:lla, eli silmän kerrosvalokuvauksella, näemme missä verkkokalvon kerroksessa mahdollinen muutos on”, kertoo optometristi Mia Rosqvist Instrumentariumilta.

Retinopatian lisäksi diabetes aiheuttaa muitakin silmäongelmia. Silmän linssiin eli mykiöön voi muun muassa kertyä sokeriaineenvaihduntatuotteita, jotka vetävät puoleensa nestettä. Tästä johtuen linssi turpoaa, sen taittovoimakkuus kasvaa ja näöstä tulee epätarkka ja vaihteleva. Lisäksi diabetes lisää jossain määrin harmaakaihin puhkeamista ja voi nopeuttaa sen kehittymistä. Diabetes voi myös osaltaan aiheuttaa ja lisätä kuivasilmäisyyttä.

”Diabetekeseen viittaavia silmänpohjan muutoksia voidaan havaita näöntutkimuksen yhteydessä sattumalöydöksenä. En voi kylliksi painottaa silmien säännöllisen tutkimisen ja kuvantamisen tärkeyttä vaikkei silmissä olisikaan vielä todettua vikaa – tämä koskee ihan meitä kaikkia, ei ainoastaan diabeetikoita”, Rosqvist jatkaa.

Lisätietoja:
Veera Aalto, viestintäpäällikkö, Instru Optiikka
viestinta@instru.fi, 040 7427379

Puolet suomalaisista silmälasien käyttäjistä kokee näkevänsä hämärässä huonommin kuin valoisassa. Vaikeimmaksi ajokeliksi koetaan usein loppusyksy, jolloin on pimeää ja tiet ovat paikoitellen hyvin liukkaat ja jäiset.

Hämäränäkeminen muodostuu kontrastinäöstä sekä kyvystä tottua valaistusolosuhteiden muutokseen. Kontrastinäöllä tarkoitetaan silmän kykyä erottaa eri sävyjä toisistaan ja sillä on suuri merkitys erityisesti aamu- ja iltahämärällä näkemiseen ja esimerkiksi ajamiseen. On hyvin yksilöllistä, milloin hämäränäköhaasteet alkavat. Esimerkiksi raskaus, yleissairaudet ja lääkitykset voivat vaikuttaa silmän toimintaan, mutta useimmiten viimeistään ikänäön alkaessa alkaa hämärällä ajaminen tuntua epämukavammalta.

Näkemiseen liittyvät riskit liikenteessä voi minimoida parhaiten varmistamalla, että käytössä olevat silmälasit ovat ajan tasalla niin voimakkuuksien kuin ominaisuuksien osalta. Lisäksi linsseihin on hyvä lisätä heijastamattomat pinnoitteet sekä sinivioletin valon suodatus, joka parantaa kontrastien erottelukykyä ja rikastaa värimaailmaa.

”Hämäränäkö heikkenee luonnostaan, kun ikää karttuu. Silmän taittavat väliaineet, erityisesti silmän mykiö, samentuu, joten silmän verkkokalvolle ei pääse niin paljon valoa kuin nuorempana. Lisäksi mitä enemmän kaihia henkilöllä on, sitä vaikeampi hänen on nähdä pimeällä”, kertoo optometrian kehityspäällikkö Ritva Kahlos Instrumentariumilta.

Linssien valinnalla on merkitystä hämäränäkemiseen ja ajomukavuuteen. Usein linssit valitaan ennen kaikkea lähinäköä tukevaksi ja digitaalisten laitteiden värittämään elämiseen. Ajamista varten voi olla hyvä harkita Road, joissa on suuri kauko-osuus sekä suodatus, joka parantaa muun muassa kontrastien erottelua. Road-linsseillä ajonhallintalaitteet ja peilit näkee hyvin ilman vääristymiä. Lisäksi linssit suodattavat autojen xenon- ja led-valoista kaikista kovimman ja häikäisevimmän efektin pois, mikä nostaa näkemisen laatua ja lisää näkömukavuutta. Ajolaseissa voidaan ottaa huomioon myös pupillin koon muutoksesta johtuva linssien voimakkuuden muutos – pimeässä pupillin koko muuttuu eri tavalla kuin valoisassa ja voimakkaammat vahvuudet kompensoivat tätä muutosta.

”Laadukkaiden ajamiseen suunniteltujen linssien lisäksi kannattaa varmistaa, että sekä silmälasit että auton tuulilasi ovat puhtaat ja ehjät. Ilmastointi kannattaa suunnata pois kasvoilta, jottei se turhaan ärsytä ja kuivata silmiä ajomatkalla. Tutkituta näkösi ajoissa, panosta välineisiin ja huolehdi silmistäsi, niin ajaminen hämärällä on pidempään miellyttävää ja turvallista”, Kahlos lisää.

Lisätietoja:
Veera Aalto, viestintäpäällikkö, Instru Optiikka
viestinta@instru.fi, 040 7427379

Lisääntynyt digitaalisten laitteiden käyttö etätyön ja verkko-opiskelun myötä on lisännyt entisestään huolta laitteiden käytön vaikutuksista näkemiseen ja digitaaliseen näkörasitukseen, joka on ollut jo ennen pandemiaa korkealla tasolla. Tänään vietetään Maailman näköpäivää, minkä kattoteemana on tänä vuonna silmänterveys työpaikoilla.

Digitaalinen näkörasitus ei ole uusi ilmiö, vaan sitä on tutkittu jo yli 20 vuoden ajan. Työskentelyolosuhteiden ja laitteiden muutos erityisesti koronapandemian myötä on kuitenkin lisännyt haasteita esimerkiksi työergonomiaan, riittämättömään tauotukseen sekä valaistusolosuhteisiin liittyen. Noin yhdeksän kymmenestä päätteiden äärellä työskentelevästä kärsii jonkin asteisesta digitaalisesta näkörasituksesta ja näyttöaikojen nopea lisääntyminen on vaikuttanut erityisesti nuoriin aikuisiin.

Digitaalisen näkörasituksen oirekirjo on laaja – oireet jaetaan usein silmän sisäisiin ja ulkoisiin oireisiin. Sisäiset oireet liittyvät enimmäkseen silmän akkommodaatio- eli mukauttamis- ja yhteisnäköhäiriöihin. Ulkoiset oireet liittyvät puolestaan kuivan silmän oireisiin. Uusimpien tutkimusten valossa yleisimpiä oireita ovat päänsärky, kuivat silmät, silmien väsyminen sekä yleinen rasituksen tunne.

”Sisäisiä oireita voivat olla esimerkiksi näön hämärtyminen lähelle katsottaessa tai digilaitteiden käytön jälkeen, vaikeudet tarkentaa etäisyydeltä toiselle, kipu silmien takana ja kahtena näkeminen. Ulkoisiin oireisiin lukeutuvat muun muassa ärtyneet ja polttelevat silmät, silmien vuotaminen, silmien rasitus, väsyneet silmät, herkkyys kirkkaille valoille ja silmien yleinen epämukavuus. Yleisin digitaalisen näkörasituksen oire, eli päänsärky, on usein molempien sekä ulkoisen että sisäisen rasituksen yhteissumma”, kertoo näönhuollon toimialapäällikkö Riikka Torvela Instrumentariumilta.

Keskimääräinen ruutuajan kasvu pandemian myötä on ollut uusimpien kansainvälisten tutkimusten valossa jopa lähes viisi tuntia nostaen keskimääräisen päivittäisen kokonaisruutuajan jopa yli 11 tuntiin. Tutkitusti jo kahden tunnin yhtäjaksoinen ruutuaika lisää digitaalisen näkörasituksen oireita merkittävästi, joten massiivisten ruutuaikojen aiheuttama riski digitaalisen näkörasituksen lisääntymiselle on syytä ottaa vakavasti.

”Kun työpaikalla paikan päällä vietettiin aiemmin enemmän aikaa, kokoukset pidettiin neuvotteluhuoneissa, ihmisten kanssa juteltiin toimistolla ja käytiin yhdessä lounaalla, silmät saivat luontaisesti tarvitsemaansa lepoa kauas katsottaessa. Kaikki varmasti tunnistavat tilanteen, jossa lounasseuraa ei etätoimistolla ole, joten ruokaillessa käännytään katsomaan puhelinta. Silmien tarvitsema lepotauko jää toteutumatta ja katse kohdennetaan vielä normaalia työskentelyetäisyyttä lähemmäs, jolloin silmät joutuvat työskentelemään entistä ahkerammin”, Torvela jatkaa.

Päätettä katsottaessa silmien räpyttelytiheys yleensä luontaisesti laskee, mikä lisää silmien kuivumista. Silmiä voi räpytellä välillä voimakkaasti yhteen puristaen, jolloin luomissa olevat rauhaset pumppaavat kyynelfilmille tarpeellista öljyä suojaamaan silmän pintaa ja estämään kyynelnesteen haitumista. Tauotusten osalta on hyvä ottaa aktiivisesti käyttöön 20-20-20 sääntö eli katsoa 20 minuutin välein, 20 sekunnin ajan vähintään 20 jalan (n. kuusi metriä) etäisyyteen. Lisäksi ruudun olisi hyvä olla vähintään käsimitan päässä silmistä ja sijoitettuna hieman alaviistoon.

Ajanmukainen näönkorjaus on tärkeässä roolissa päätetyötä tehdessä, joten näkö tulisi tarkastuttaa säännöllisesti. Jos merkittävä osa työpäivästä kuluu päätteiden ääressä tai aikaa tulee vietettyä muutoin runsaasti digitaalisten laitteiden parissa, kannattaa optikolle mainita asiasta. Oikeanlainen näönkorjaus voi helpottaa työskentelyä ja silmien jaksamista merkittävästi.

Uusimmat tutkimustulokset antavat hälyttävän merkin siitä, kuinka digitalisaation uusi aikakausi voi johtaa oireyhtymän voimakkaaseen pahenemiseen tai jopa kroonistumiseen erityisesti nuorten aikuisten, opiskelijoiden sekä etätyöntekijöiden keskuudessa, mikäli kokonaisruutuaika pysyy yhtä suurena eikä riittävistä tauoista, oikeanlaisesta näönkorjauksesta tai työergonomiasta pidetä tarpeeksi hyvää huolta.

Lisätietoja:
Veera Aalto, viestintäpäällikkö, Instru Optiikka
viestinta@instru.fi, 040 742 7379

Lähteet:
Torvela, R. (2022), Digital Eye Strain in the New Era of Digitalization after the Outbreak of COVID-19: Scoping Review, https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100420834

Tällä viikolla vietetään Euroopan Migreeniviikkoa. Sävytetyistä silmälasilinsseistä voi olla apua sekä migreenikohtauksen ennaltaehkäisyssä että olon helpottamisessa kohtauksen aikana.

Migreeni on neurologinen sairaus, johon liittyy usein voimakas päänsärky. Päänsäryn lisäksi migreenipotilaalla on usein myös pahoinvointia sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Migreenikohtauksen aiheuttajia on useita – esimerkiksi kirkas valo, näyttöpäätetyö sekä huonontunut näkö voivat laukaista kohtauksen. Migreeni on aikuisiän yleisin neurologinen sairaus ja sitä sairastaa Suomessa noin 10% aikuisista – migreeni on naisilla kolme kertaa yleisempää kuin miehillä.

”Suurin osa migreenikoista on valoherkkiä ja erityisesti siniviolettivalo voi aiheuttaa heille päänsärkyä ja laukaista migreenikohtauksen. Sinivioletille valolle altistutaan muun muassa näyttöjen kautta, mutta myös ulkona aurinkoisella ilmalla sitä on runsaasti. Migreenilinssit ovat sävyltään oranssin punertavat ja ne suodattavat haitallisesta sinivioletista valosta jopa 80 %.”, kertoo Instrumentariumin tuotepäällikkö Lotta Werlander.

Migreenilinssit on sävytetty erikoissävyllä FL-41, joka suodattaa sekä sinivioletit aallonpituudet että vihreiden aallonpituuksien kirkkaimman kärjen. Perinteinen silmälasien sinivalosuoja suodattaa ainoastaan siniviolettia aallonpituutta, mutta myös siitä voi olla apua osalle migreenipotilaista. Migreenin yhteydessä tämä aallonpituusalue on kuitenkin melko pieni eikä sen hyödyistä voida siitä syystä olla täysin varmoja.

Migreenilaseja on saatavana Instrumentariumilta sekä omilla että nollavahvuuksilla. Migreenilasien lisäksi valittavana on jo olemassa oleviin silmälaseihin kiinnitettävät migreenilinssit tai migreeniä ehkäisevät piilolinssit. Laseja hankkivan on tärkeää tutkituttaa näkönsä optikolla ennen lasien ostoa, jotta näöntarkkuuden lisäksi saadaan selville myös mahdolliset silmän taittovirheet. Mikäli taittovirheitä ei ole korjattu, ei sävytetyistä erikoislinsseistä ole välttämättä yksinään merkittävää apua – taittovirheen vajaa- tai ylikorjaus voi olla migreenin laukaiseva tekijä.

”Migreenilinssit sopivat käytännössä kaikille eikä niiden käytöllä ole havaittu olevan haitavaikutuksia. On kuitenkin huomioitava, että kaikille migreenilaseista ei välttämättä ole apua. Suosittelen ehdottomasti kuitenkin kokeilemaan, sillä monet saavat migreenilaseilla helpotusta”, Werlander jatkaa.

Lisätietoja:
Veera Aalto, viestintäpäällikkö, Instru Optiikka
viestinta@instru.fi, 040 7427379

Kouluikäisten lasten näöntarkkuutta seurataan kouluterveydenhuollossa, mutta siellä ei ole mahdollisuutta tutkia näköä kokonaisvaltaisesti. Tästä syystä koululaisten silmät on tärkeää tutkituttaa optikolla, jotta näkemisen haasteet löydetään ajoissa ja koulutie sujuu siltä osin mahdollisimman vaivattomasti.

Lasten silmistä ja näkemisestä voidaan huolehtia monella tavalla. Myopia, eli likinäköisyys, alkaa lapsuudessa ja sitä tavataan maailmanlaajuisesti noin 34 % väestöstä. Arvioidaan, että vuoteen 2050 mennessä luku olisi jopa 50 %*. Likinäköinen henkilö voi nähdä lähellä olevat asiat tarkasti, mutta hänellä on vaikeuksia nähdä kauempana olevia asioita, kuten taulua koululuokassa.

Myopian esiintyvyyteen vaikuttavat useat tekijät, joista perinnöllisyys on suurin yksittäinen tekijä. Muita altistavia tekijöitä myopian kehittymiselle ovat muun muassa ruutuaika, etnisyys, silmän taitto-ominaisuudet sekä liian vähäinen ulkona vietetty aika.

”Yhä useammalle lapselle kehittyy likinäköisyys yhä nuoremmalla iällä ja syitä tutkitaan tällä hetkellä maailmanlaajuisesti. Likinäköisyyden lisääntymisen on todettu olevan yhteydessä muun muassa vähentyneeseen ulkona oloon ja lisääntyneeseen lähityöskentelyyn. Lapset viettävät paljon aikaa sisätiloissa ja käyttävät yhä enemmän aikaa lähelle katsomista edellyttävien aktiviteettien parissa. Mitä nuoremmalle lapselle likinäköisyys kehittyy, sitä pidemmälle ja vaikeammaksi se todennäköisesti etenee”, kertoo Instru Optiikan optometrian kehityspäällikkö Ritva Kahlos.

Myopian varhainen havaitseminen on tärkeää, jotta sen edistyminen saadaan hidastumaan. Mitä aikaisemmin myopian kontrollointi aloitetaan, sitä parempia tuloksia voidaan saada aikaan. Myopia voi aiheuttaa erinäisiä silmäsairauksia sekä muita silmään liittyviä muutoksia – verkkokalvon irtauma, kohonnut glaukoomariski ja ennenaikainen kaihi lisääntyvät myopian myötä. Mitä voimakkaammaksi likinäköisyys etenee, sitä suurempi riski on myös silmäsairauksille.

Myopian hoitoon käytetään muun muassa erikoissilmälasi- ja piilolinssejä. Piilolinssit ovat kuuluneet Instrumentariumin valikoimaan jo pitkään. Hoitovalikoima laajenee entisestään, kun syksyllä valikoimaan saadaan myös myopian hoitoon tarkoitetut silmälasilinssit. Vaikka varhainen hoidon aloitus antaa mahdollisuudet parempaan lopputulokseen, kannattaa likinäköisyyden hoito aloittaa vielä esimerkiksi teini-ikäisenäkin.

“Pienelläkin likinäköisyyden etenemisen hidastamisella voi olla merkittävä silmäsairauden riskiä alentava vaikutus”, Kahlos jatkaa.

Optikko voi määrätä silmälasit yli 8-vuotiaille lapsille – alle 8-vuotiaiden lasten silmälasimääräyksen saa silmälääkäriltä.

Lisätietoja:
Veera Aalto, viestintäpäällikkö, Instru Optiikka
viestinta@instru.fi, 040 742 7379

*Lähde: Holden BA, Fricke TR, Wilson DA, et al. Global Prevalence of Myopia and High Myopia and Temporal Trends from 2000 through 2050. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26875007/

Huhtikuussa vietetään Sjögrenin syndrooman tietoisuuden kuukautta. Yksi uusimmista kuivien silmien hoitokeinoista  on IPL-valoimpulssihoito.

Sjögrenin syndrooma on yleinen tulehduksellinen autoimmuuni reumasairaus, jonka esiintyvyyden arvioidaan olevan 3-4 prosenttia. Oireet puhkeavat yleisemmin 35–45 vuoden iässä ja sairautta tavataan eniten 40–50-vuotiailla naisilla. Sjögrenin syndroomaan kuuluu monenlaisia oireita, mutta yleisimpiä oireita ovat silmien, suun ja limakalvojen kuivuminen. Vaikka sairautta ei voi parantaa, on oireita mahdollista helpottaa.

”Monet havaitsevat ensimmäisenä silmien kirvelyn ja roskan tunteen silmässä. Yleisesti kuivasilmäisyyttä esiintyy siksi, että kyynelnestettä ei erity riittävästi tai kyynelneste haihtuu silmän pinnalta liian nopeasti. Sjögrenin syndroomassa ei erity tarpeeksi. Lisäksi potilailla on usein myös Meibomin rauhasten toimintahäiriö eli öljyä tuottavat rauhaset eivät toimi normaalisti, jolloin vähäinenkin kyynel haihtuu liian nopeasti”, kertoo Instrumentariumin kuivasilmäasiantuntija Aija Hirsimäki.

Sjögrenin syndroomaan liittyvän kuivasilmäisyyden hoitoon on käytetty pääasiassa kostuttavia tippoja. Uusimpien tutkimusten mukaan potilaat saavat myös IPL-valoimpulssihoidosta apua kuivasilmäisyyden oireiden lievittämiseen. IPL-valoimpulssihoito perustuu polykromaattiseen valoon, mikä parantaa öljyä tuottavien Meibomin rauhasten toimintaa ja vähentää luomenreunan tulehdusta.

Rooman Tor Vergata -yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa Sjögrenin syndroomaa sairastavien kuivasilmäisyyttä hoidettiin Lumenis m22 IPL-valoimpulssihoidolla. Tulosten mukaan vaikeasta kuivasilmäisyydestä kärsi ennen hoitojen aloittamista 90 % potilaista. Kolmen kuukauden hoitojakson jälkeen kuivasilmäisyyden vaikeasta muodosta kärsi enää 60 %. Kyse on siis merkittävästä avusta vaikeisiin kuivasilmäisyyden oireisiin.

”Instrumentarium Kuivasilmäklinikoilla on käytössä Lumenis m22 IPL-valoimpulssihoitolaitteet, joilla voimme helpottaa kuivasilmäisyyden oireita. Hoito aktivoi Meibomin rauhasia, jolloin niiden tuottama öljy notkistuu ja sen virtaus paranee. Tällöin kyynelneste ei haihdu niin nopeasti silmän pinnalta ja silmät pysyvät pidempään kosteana”, jatkaa Hirsimäki.

”Teen näyttöpäätetyötä ja näköni heikkeni äkillisesti – syyksi paljastui kuivuudesta johtuva silmän pinnan vaurioituminen. Olin aiemmin kokeillut jo useita erilaisia kosteuttavia silmätippoja, mistä ei tällä kertaa tuntunut olevan riittävästi apua. Kävin Instrumentarium Kuivasilmäklinikalla tutkimuksessa, missä kuiviin silmiin erikoistunut optikko löysi silmieni vauriot. Hän suositteli minulle IPL-valoimpulssihoitoa, mikä yhdessä uusimpien ja tehokkaampien kostutustippojen, luomenreunan hoidon sekä tietoisen räpyttelyn kanssa palautti näköni entiselleen”, kertoo Sjögrenin syndroomaa sairastava Marja Takalo, Tampere

Sjögrenin syndroomaa sairastavien on tärkeää hoitaa silmiä myös kotihoidon keinoin. Oikeanlaiset kostutustipat, kotona tehtävä lämpöhoito ja luomenreunan puhdistus lieventävät kuivasilmäisyyden oireita. Lisäksi Omega-7-lisäravinteet, veden riittävä juominen sekä silmien suojaaminen tuulelta ja auringolta auttavat lieventämään oireita.

Lisätietoja:
Veera Aalto, viestintäpäällikkö, Instru Optiikka
viestinta@instru.fi, 040 742 7379

Lähteet:
https://www.hindawi.com/journals/joph/2021/2023246/